Helsingin taidemuseoissa on keväällä 2025 toinen toistaan mielenkiintoisempia näyttelyitä. Poimimme 8 näyttelyä, jotka kannattaa käydä katsomassa.
Didrichsenin taidemuseo:
Maailmanranta – Reidar Särestöniemi 100 vuotta
8.2.–1.6.2025
Reidar Särestöniemen syntymästä tulee 14. toukokuuta kuluneeksi 100 vuotta. Didrichsenin kevään avaa odotettu Särestöniemi-näyttely, joka esittelee taiteilijan tuotantoa tämän erityisen luontosuhteen kautta. Särestöniemi samastui eläimiin, eli vahvasti vuodenkierron mukana ja tuki luonnonsuojelupyrkimyksiä. Näyttelyn teokset ovat Didrichsenin taidemuseon kokoelmasta sekä suomalaisista julkisista ja yksityisistä kokoelmista.
Ateneum:
Rajojen rikkojat – 1800-luvun matkustavat naistaiteilijat
7.3.–24.8.2025
Näyttely tuo ensimmäistä kertaa yhteen 1800-luvulla Saksassa opiskelleiden ja työskennelleiden naistaiteilijoiden töitä. Heidän aikanaan naiset joutuivat valitsemaan uran ja perheen välillä, eikä heillä ollut vielä äänioikeutta. Rajojen rikkojat raivasivat tietä seuraavien sukupolvien taiteilijoille.
HAM:
Vapaa 90
25.4.2025–4.1.2026
Vapaan Taidekoulun juhlanäyttely esittelee koulun 90-vuotista historiaa ja sen merkittävyyttä suomalaisen maalaustaiteen ja modernismin kehityksessä. Väljästi kronologisen esillepanon tavoitteena on löytää se punainen tai pikemminkin monivärinen lanka, ”Vapaan” henki, joka sitoo yhteen kaikki yhdeksän vuosikymmentä.
Taidehalli:
Hannele Kylänpää & Päivi Sirén: Näkyväksi tehty
18.1. – 9.3.2025
Suomen Taideyhdistyksen tuottama näyttely tuo Taidehalliin Hannele Kylänpään veistoksia ja Päivi Sirénin maalauksia ja piirroksia. Kylänpään ja Sirénin teoksissa pienet eleet muuttuvat merkityksellisiksi – teokset kutsuvat pysähtymään, venyttämään hetkeä. Molemmilta taiteilijoilta nähdään sekä vanhempaa tuotantoa että aivan uusia töitä
Sinebrychoffin taidemuseo:
Antiikin sankarit
13.2.–10.8.2025
Antiikin sankaritarinoissa on voimaa, nokkeluutta, kauneutta, uhrautumista, epäonnea ja ennen kaikkea uskomattomia juonenkäänteitä. Nämä ainekset elävät edelleen vahvasti länsimaisessa kulttuurissa ja kutsuvat meitä sankaritarinoiden maailmaan. Näyttely tarkastelee sankaruuden viittaa ja sitä mitä sen alle kätkeytyy. Mikä tekee sankarista sankarin?
Villa Gyllenberg:
Jarmo Mäkilä – Minä olen monta
23.10.2024–2.3.2025
Jarmo Mäkilän (s. 1952) kuuluu sukupolvensa merkittävimpiin maalareihin, jolla on ollut monta minuutta myös taiteilijana. Hänen realistiset maalauksensa ovat mielenmaisemia. Ne ovat vertauskuvallisia maailmoja, joihin sisältyvät kaikki hänen minuutensa polvenkorkuisesta pojasta aikuisuuden kynnykselle ja niiden lisäksi vaihtoehtoiset nykyhetket ja tulevaisuudet, todet ja kuvitellut. Ristiriitaisia ja voimakkaita tunteita herättävien teosten keskeisinä teemoina on minuuden kehitys sekä muistojen ja alitajunnan merkitys.
Emma:
Karin Hellman
09.04.2025 – 01.02.2026
Karin Hellman (1915–2004) oli suomalaisen modernismin rohkea ja ennakkoluuloton uudistaja. Materiaali kuin materiaali heräsi taiteilijan käsissä uuteen loistoon: hän yhdisteli teoksissaan persoonallisella tavalla niin luonnosta löytyneitä kappaleita, kierrätettyjä tekstiilejä kuin teollisesti tuotettuja arkisia esineitä. Hellman on yksi Suomen merkittävimmistä kollaasitekniikkaa käyttäneistä taiteilijoista.
Amos Rex:
Larissa Sansour
9.10.2024–2.3.2025
Palestiinalais-tanskalaisen video- ja installaatiotaiteilija Larissa Sansourin (s. 1973) ensimmäinen laaja soolonäyttely Suomessa. Mennyt, nykyisyys ja mahdolliset tulevaisuudet kohtaavat tummanpuhuvassa näyttelyssä, jossa poliittiset mutta universaalin inhimilliset ajankohtaiset aiheet kietoutuvat kuvitteellisiin maailmoihin scifin, dokumentin ja oopperan kerrontakeinoja hyödyntäen.
*****
Artikkelin kuva: Fanny Churberg: Tyttöjä rannalla (1869). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Arvid Souranderin lahja. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen.
