Sinebrychoffin taidemuseon alkuvuoden teemana on antiikki ja sen sankarit. Näyttely on avoinna helmikuusta elokuuhun.
Antiikin sankaritarinoissa on voimaa, nokkeluutta, kauneutta, uhrautumista, epäonnea ja ennen kaikkea uskomattomia juonenkäänteitä. Nämä ainekset elävät edelleen vahvasti länsimaisessa kulttuurissa ja kutsuvat meitä sankaritarinoiden maailmaan. Näyttely tarkastelee sankaruuden viittaa ja sitä mitä sen alle kätkeytyy. Mikä tekee sankarista sankarin?
Sankaruus ei ole pelkkää ruusun terälehtien tuoksuttelua ja voitosta toiseen hyppelyä. Antiikin tarinoissa kohtalo ajaa sankarin hänelle tarkoitettuun rooliin ja olympolaiset jumalat ohjailevat häntä. Sankariainekset testataan vaarallisilla matkoilla, kilpailuissa ja kiperissä kokeissa. Mukaan mahtuu uhrautumista, pettymyksiä ja traagisia tapahtumia. Tarinat eivät läheskään aina lopu voittoon, suuretkin sankarit epäonnistuvat. Tärkeintä on tarina, eikä se saako sankari elää elämänsä onnellisena loppuun asti.
Jo yli 2000 vuotta kirjailijat, taiteilijat ja säveltäjät ovat ammentaneet antiikin sankarihahmoista ja kertomuksista. Nykyaikana antiikin sankaritarinoiden vaikutus on nähtävissä muun muassa sarjakuvissa, peleissä ja elokuvissa. Koukuttavat tarinat ja hahmot viihdyttävät meitä edelleen ja sankareiden inhimilliset puolet saavat meidät samaistumaan.
Näyttelyssä esitellään kreikkalaisen mytologian keskeiset sankarit Herakles ja Perseus sekä Troijan sodassa taistelleet Akhilleus, Odysseus, Hektor ja Paris. Esillä on kreikkalais-roomalaista keramiikkaa, veistoksia, grafiikkaa, maalauksia ja nykytaidetta eri menetelmin. Näyttelyn kuraattori on intendentti Claudia de Brün.
Antiikin sankarit, 13.2.–10.8.2025, Sinebrychoffin taidemuseo
Kuva: Maurice Denis (1870–1943): Odysseus ja Kalypso, 1905. Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Kansallisgalleria / Aleks Talve.
Lähde: Sinebrychoffin taidemuseo
