Persianlahden merkittävimpiin nykytaiteilijoihin lukeutuva Monira Al Qadiri käsittelee taiteessaan sitä, miltä tuntuu elää öljyn mahdollistamaa modernia elämää kiihtyvän ilmastokriisin aikana.
Öljyn kahtalainen rooli vaurauden tuojana ja kriisien aiheuttajana on keskeinen aihe taiteilija Monira Al Qadirin uudessa näyttelyssä. Aihe on hänelle omakohtainen: Al Qadiri varttui Kuwaitissa öljynjalostamoiden naapurissa ja koki lapsena Persianlahden sodan.
Näyttelyssä on esillä veistoksia ja videoteoksia viimeisten kymmenen vuoden ajalta. Osa veistoksista on erittäin suurikokoisia, kun taas pienimmät ovat halkaisijaltaan vain senttimetrin. Monissa veistoksissa toistuvat öljynporauksessa käytettävien terien ja kemikaalien molekyylirakenteiden muodot. Leimallista Al Qadirin teoksille ovat sateenkaaren väreissä läikehtivät värit, jotka muistuttavat öljystä ja helmien hohtavasta pinnasta.
Esillä olevissa videoteoksissa Al Qadiri muun muassa palaa lapsuuskokemuksiinsa. Öljynjalostamon lähellä asunutta lasta laitos muistutti ympäristötuhon sijaan hohtavasta suurkaupungista. Palavat öljykentät puolestaan olivat hänen ensimmäinen tietoinen kohtaamisensa öljyn kanssa.
Teoksissa on viittauksia myös Al Qadirin suvun historiaan. Ennen öljybuumia merkittävä elinkeino alueella oli helmensukellus. Ala työllisti taiteilijan isoisän, joka työskenteli laulajana helmensukellusaluksella. 1950-luvulla öljyteollisuus nosti pienen maan köyhyydestä rikkauteen ja päätti samalla helmenpyyntielinkeinon.
Monira Al Qadirin näyttely Deep Fate – Lumous ja tuho, Kiasmassa 21.3.2025–7.9.2025
