Gothic Modern -näyttely kirjoittaa uudelleen modernin taiteen historiaa. Kansainvälinen näyttelykokonaisuus käsittelee 1800- ja 1900-lukujen modernia taidetta, jonka tekijät ammensivat vaikutteita eurooppalaisesta keskiajan ja pohjoisen renessanssin taiteesta. Modernia taidetta on aikaisemmin harvoin tarkasteltu siitä näkökulmasta, kuinka se katsoo menneeseen, eikä ilmiön laajuus ole aikaisemmin ollut tiedossa. Merkittävän kansainvälisen yhteistyöhankkeen on käynnistänyt Ateneum vuonna 2018, ja museo toimii myös näyttelyn ensimmäisenä esityspaikkana.
Keskiajan ja renessanssin taide tarjosi 1800- ja 1900 -lukujen taiteilijoille emotionaalista materiaalia ja tapoja käsitellä ihmisen perimmäisiä tuntemuksia sekä syntymää, kuolemaa, kärsimystä ja seksuaalisuutta. Ihmisen psyyken pimeä puoli, outous ja pelottavien asioiden kuvaaminen kiinnosti taiteilijoita. Ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä maailmassa taiteilijat pyrkivät myös kuvaamaan tapaa, jolla ihminen kuuluu ympäristöönsä tai osaksi luontoa. Yhteisöllisyyden ja trauman kuvaaminen tuli osaksi modernin taiteen aiheita.
Näyttelyn taiteilijoita ovat muun muassa Arnold Böcklin, Lucas Cranach vanhempi, Akseli Gallen-Kallela, Vincent van Gogh, Theodor Kittelsen, Käthe Kollwitz, Edvard Munch, Hugo Simberg, Helene Schjerfbeck, Marianne Stokes ja Gustave Van de Woestyne.
Kansainvälisen hankkeen valmistelu aloitettiin ennen pandemiaa ja Ukrainan sotaa. Yleisinhimillisten, ihmisiä yhdistävien teemojen kautta Gothic Modern -näyttely on juuri nyt entistäkin ajankohtaisempi. Näyttelyn teokset käsittelevät elämän suuria kysymyksiä jopa brutaalilla tavalla ja mustalla huumorilla. Samalla näyttely kytkeytyy vahvasti moneen ajassamme pinnalla olevaan populaarikulttuurin ilmiöön.
Tunnettuja taiteilijoita, kuten Edvard Munch ja Käthe Kollwitz, uuden ilmiön yhteydessä
Näyttely esittelee tunnettuja taiteilijoita ja teoksia uuden ilmiön yhteydessä. Esimerkiksi Hugo Simbergin Kuoleman puutarha (1896) yhdistetään näyttelyssä ilmiöön ja näkökulmaan, jonka uusi taidehistorian tutkimus on tuonut esiin. Helene Schjerfbeck uudisti omaa tuotantoaan keskiajan taiteen kautta. Keskeisiä teoksia nähdään myös Edvard Munchilta, joukossa yksi taiteilijan tunnetuimmista, Aurinko. Samalla näyttely nostaa esiin unohdettuja nimiä, kuten Fritz Boehle ja Marianne Stokes.
Keskeisiä teoksia Gothic Modern -näyttelyssä ovat saksalaistaiteilija Käthe Kollwitzin (1867–1945) emotionaaliset ja yhteiskunnalliset grafiikan vedokset, jotka käsittelevät muun muassa sodan traumaa, lapsen menetystä ja surua. Kollwitz on tällä hetkellä maailmalla taiteen iso nimi, ja taiteilijan yksityisnäyttely oli esillä New Yorkin Modernin taiteen museossa 31.3.–20.7.2024. Kollwitzin muotokieleltään ajaton taide puhuttelee teemoiltaan omassa ajassamme, jossa tarve surun ja trauman käsittelylle myös taiteen kautta on läsnä.
Katse menneeseen uudisti modernin ajan taidetta Kuo
Keskiajan ja renessanssin taide ja taiteilijat, kuten Hans Holbein nuorempi, Lucas Cranach vanhempi ja Matthias Grünewald, tulivat ajankohtaiseksi 1900-luvun alussa ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä maailmassa. Taiteilijat löysivät tarttumapintaa ja kiinnostuivat saksankielisten maiden taiteesta ja arkkitehtuurista sekä niiden muotokielestä. Berliinistä tuli ajan taiteen keskus, ja keskiaikaisista kaupungeista, kuten Bryggestä ja Lyypekistä taiteilijoille kiinnostavia kohteita. Saksankielisissä maissa kiinnostuttiin pohjoismaisesta taiteesta, ja löydettiin yhteisiä kiinnostuksen kohteita.
Katse menneeseen uudisti taidetta. Vaikutteita otettiin vapaasti ja eri tavoin. Öljykankaalta taiteilijat siirtyivät tekemään myös lasitaidetta, huonekaluja ja ryijyjä. Maalausten ja grafiikan teosten lisäksi myös Gothic Modern -näyttelyssä nähdään esineitä, veistoksia ja huonekaluja, esimerkiksi harvoin nähty Akseli ja Mary Gallen-Kallelan yhdessä veistämä nuottikaappi 1890-luvun lopulta. Taiteilijat kiinnostuivat myös kirkkojen kunnostamisesta ja ajan taidetta leimasi epäkaupallisuus ja sisäänpäin kääntyminen taiteen tekemisessä.
Gothic Modern -näyttely Ateneumissa 26.1.2024 asti.
*****
Lähde: Ateneum
Kuva: Hugo Simberg: Tanssi sillalla (1899). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Aleks Talve.
